maanantai 22. marraskuuta 2010

Gili Islands

 
Perjantaina 19.11. herätyskellomme soi klo 05:40. Tarkoituksemme oli lähteä kohti Lombokin hallintoalueeseen kuuluvia Gilin saaria, tarkemmin ottaen Gili Trawangania. Olimme varanneet matkan (600 000 IDR) eräältä kadun varrelta löytämältämme Tourist Information -kojulta. Tällaisia kojuja on joka puolella, ja ne myyvät erilaisia retkiä aina Gilin saarista elefanttisafareihin ja koskenlaskuun. Huom. hinnat tingittävissä: esitteiden mukainen hinta matkallemme on 1 200 000 IDR ;)

Kyytimme olisi pitänyt saapua aikavälillä 06:30-06:45, mutta odottelimme villamme edessä vielä klo 07:10. Onneksi kyyti kuitenkin lopulta saapui, ja hurjastelu kohti Padang Bain satamaa alkoi. Matkaan, johon normaalisti kuluu aikaa n. 2,5 tuntia kului nyt 1,5 tuntia! Perille saavuttuamme kuskimme repäisikin aiheeseen sopivan moton: "Fast on the boat, fast on the road". No, selvisimme ehjinä perille, joten se on pääasia :)

Wahana -firman Speed Boat Gili Trawanganille kesti noin 1,5 tuntia. Matka taittui varsin mallikkaasti, tosin lähdimme noin 20 minuuttia myöhässä. Veneessä ei myöskään ollut täyttä ilmastointia, vaikka näin esitteessä luvattiinkin. Mikäli siellä oli ilmastointi, se ei ainakaan ollut päällä… Onneksi ikkunat olivat auki ja viileä merituuli pääsi sisään.


---

1. päivä

Trawanganilta löysimme majapaikan Emalia Homestaysta (ihan sataman lähellä) hintaan 110 000 IDR/yö. Huone oli kohtalaisen siisti, mutta tuuletin olisi voinut olla isompi! Ensimmäinen yö oli yhtä tuskaa, sillä sisällä tuntui olevan huomattavasti kuumempi ilma kuin ulkona. Onneksi mitään ötököitä (torakoita tai hyttysiä) ei näkynyt.

Ensimmäisen päivän saarella vietimme lähinnä rannalla makoillessa sekä paikkaan tutustuen. Gilin saarilla ei ole autoja tai skoottereita: matkat taittuvat kätevästi joko hevosvaljakolla tai polkupyörällä :) Illalla vuokrasimme itsellemme polkupyörät (20 000 IDR/pyörä) ja lähdimme tutkimaan saarta vähän satamaa kauemmaksi. Pyörät olivat melkoisia romukasoja, mutta pääsi niillä sentään eteenpäin. Hevoskyytien hinnoista en osaa kertoa mitään, sillä emme kokeilleet niitä. Osa hevosista oli kohtuullisen hyväkuntoisia, osa taas ei. Itse en ainakaan tukisi hevoskuskia, joka ei huolehdi "työntekijästään" kunnolla!


---

2. päivä

Toiseksi päiväksi varasimme snorklausretken (75 000 IDR, sis. maski + snorkkeli, räpylät lisähintaan 15 000 IDR), jonka aikana pääsimme tutustumaan kolmeen eri snorklauspaikkaan. Yksi paikoista oli tunnettu merikilpikonnistaan, ja onnistuimmekin bongaamaan ainakin 5 yksilöä :) Kilpikonnat hengailivat valitettavasti melko syvällä, joten niistä ei onnistunut saamaan kovin hyviä kuvia pinnalta käsin. Oppaanamme toimiva nuori mies tekikin meille upean palveluksen ja sukelsi kameramme kera ottamaan eräästä kilpikonnasta pari todella hienoa kuvaa :)

 
Snorklausretken puolivälissä pysähdyimme lounaalle Gili Airin saarelle. Saaren vieressä olisi pitänyt olla myös neljäs snorklauspiste, mutta kovan tuulen ( -> iso aallokko) vuoksi jouduimme jättämään sen väliin. Retki toteutettiin muuten lasipohjaisella veneellä, joten pystyimme nauttimaan vedenalaisista maisemista myös veneestä käsin :)

Illalla menimme syömään Beautiful Life -ravintolaan, joka toimi samalla myös elokuvateatterina. Saimme syödä mukaviin tyynyihin nojaillen ja Inception -elokuvaa katsellen :) Ravintolassa pyörii illan aikana aina 2 elokuvaa, ensimmäinen noin klo 18-19 ja toinen 20-21. Elokuvavalikoimakin koostui melko uusista elokuvista.

 
Vastapäätä Beautiful Lifea oli useita gazeboja, joissa jokaisessa oli oma TV ja dvd-soitin. Asiakkailla oli mahdollisuus vuokrata oma yksityinen "olohuone" ja katsoa valitsemaansa elokuvaa, mikäli tilasi ruokaa ja juomaa vähintään 30 000 IDR edestä :)

---

3. päivä

Kolmantena päivänä päätimme lähteä käymään Gili Menon saarella. Trawanganin Tourist Information -kojut myyvät lippuja ns. Island Hoppingiin, eli "saarihyppelyyn". Lipun hinta on 50 000 IDR/hlö/meno-paluu, ja sillä pääsee joko Gili Menolle tai Gili Airille. Vene lähti klo 9:30 ja saapui Menon satamaan 20 minuuttia myöhemmin. Menolla lähdimme kävelemään pitkin kapeita rantakatuja ja päädyimme kauniille ja hiljaiselle rannalle ottamaan aurinkoa.

 
Meitä harmitti toden teolla, kun emme onnistuneet löytämään snorklausvälineitä vuokrattavaksi! Joka toisen kojun kohdalla kyllä mainostettiin niitä, mutta asiasta kysellessä niitä ei ollutkaan saatavilla. Ilman maskia ei uskaltanut rannasta kovin pitkälle lähteä, bongasimme nimittäin jo metrin päästä rantaviivasta merisiilen! Ei tehnyt mieli lähteä uimaan kauemmaksi, ellei tiennyt, mitä alapuolella oli... Vaikka pohjaan ei koskisikaan. Snorklaamaan haluavien kannattaakin vuokrata välineet jo Trawanganilta, sillä siellä niitä on saatavilla n. 10 metrin välein rantakadulla :)

Kun sitten viimein onnistuimme vuokraamaan snorklausvälineet (35 000 IDR/koko setti), alkoi sataa ja tuulla niin kovasti, että vesi oli sumeaa ja snorklaus kaikkea muuta kuin nautinnollista :( Loppuajan tapoimme sitten aikaa rannan tuntumassa gazebossa kuumaa teetä siemaillen, kunnes paluukyyti Trawanganille lähti klo 15:20. Gili Meno oli todella kaunis saari, mutta samalla melkoinen tuppukylä (jopa Trawanganiin verrattuna). Mielestämme teimme oikean ratkaisun päättäessämme majoittua Trawanganille ja kulkea sieltä käsin muilla saarilla.

Illalla kävimme taas syömässä ja katsomassa elokuvaa Beautiful Lifessa. Vuorossa oli Julia Robertsin "Eat Pray Love", joka on osin kuvattu Balilla :) Itse elokuva ei kohahduttanut, mutta oli mukava nähdä tuttuja maisemia ja ajatella, että "Minäpä olen käynyt tuolla!"


---

4. päivä

Neljäntenä päivänä koitti paluun aika. Kävimme aamupalalla ja lähdimme rantaan odottelemaan Speed Boatimme saapumista. Tällä kertaa lähdimme noin 35 minuuttia myöhässä aikataulusta, mutta eipä meillä ollut kiire.. Välillä kyllä kaipaa sitä täsmällisyyttä ja asioiden toimivuutta, mitä meillä koti-Suomessa on. Toisaalta, en olettanutkaan, että Balin kaltaisessa kohteessa kaikki toimisi kuin unelma: kaikki on pitkälti asenteesta kiinni :)


 ---

Lääkärit kuulemma suosittelevat Gileille varmuuden vuoksi malaria-lääkitystä, mutta otimme riskin ja lähdimme reissuun ilman. Lääkitystä kun pitäisi jatkaa vielä muutama viikko reissun jälkeenkin, ja mahdolliset sivuoireet saattavat aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta. Tämä puolestaan taas saattaa tuottaa ongelmia sukeltaessa ("ahtaanpaikan kammo" veden ympäröimänä), ja olemme lähdössä sukellusretkelle Tulambeniin ensi viikonloppuna.

Tulambenin rannan lähettyvillä sijaitsee Balin Agung -tulivuorenpurkauksen (1963) vuoksi uponnut USS Liberty -hylky, joka on nykypäivänä täysin korallin peitossa. Kohde on kuulemma kaunis sukelluskohde, joten täytyyhän se mennä tarkistamaan :) Hylky on osittain melko matalassa vedessä, joten paikassa on nähtävää myös snorklaajille.

Lähdemme retkelle sukelluskurssimme ohjaajan kanssa, joten saamme toivottavasti kokemuksesta hyvää kuvamateriaalia :)


---

Malaria-lääkityksestä voisin sanoa vielä sen verran, että se on täällä todella halpaa. Eräät ohjelmamme tytöistä olivat hankkineet lääkityksen Gilejä varten, ja kuuri maksoi alle euron :) Yksi tytöistä oli ostanut saman kuurin suomesta huomattavasti kalliimmalla, muistaakseni noin 30 eurolla! Eli mikäli kuurin päättää ottaa, kannattaa se ottaa vasta täältä Balilta, ei Suomesta käsin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti