Vierailu Dr. Fishin vastaanotolla

Pitkät kävelyretket ja kuuma ilmasto ovat verottaneet jalkojamme sen verran, että totesimme niiden olevan hoidon tarpeessa. Perinteisen jalkahieronnan sijaan päätimme kuitenkin tutustua hiukan erikoisempaan tapaan saada jaloista sileääkin sileämmät: kalahoitoon! Niinpä vieraillessamme Sanurissa Hardy'sin ostoskeskuksessa pysähdyimme Dr. Fishin vastaanotolle.

Kalahoidon ideana on, että asiakas laittaa jalkansa (tai kätensä) pieneen akvaarioon, joka on täynnä Garra rufa -kaloja. Tämän jälkeen nälkäiset kalat hyökkäävät jalkojen(/käsien) kimppuun, syövät pois kaiken kuolleen ihosolukon ja jättävät jälkeensä erittäin sileän ihon. Hoito kuulostaa ällöttävältä, mutta kokemus oli itse asiassa melko mukava! Kalatohtorin vastaanottovirkailijan mukaan hoito auttaa esimerkiksi hyönteisten puremiin sekä puhdistaa naarmuja. Ilmeisesti siitä on apua myös henkilöille, joilla on psoriasis.

HUOM! Ei suositella henkilöille, jotka kutiavat herkästi!

20 minuutin hoidosta pyydettiin 50 000 IDR. Hinta oli ostoskeskuksessa kiinteä, mutta saimme neuvoteltua uuden tarjouksen: maksoimme kumpikin 25 000 IDR ja liotimme jalkojamme kala-altaassa 10 minuunttia.

YLEn juttu kalapedikyyreistä

Doctor Fish (Wikipedia)

--

Pehmeillä jaloilla ja yhtä erikoista kokemusta rikkaampana onkin kiva mennä nukkumaan, sillä huomenna pitäisi nousta ajoissa ja pirteänä yliopiston orientaatiotilaisuuteen. Pidimme viime perjantaina pienimuotoisen AE-opiskelijoiden kokoontumisen Eikon-baarissa Legianissa, joten osa muista opiskelijoista onkin jo tuttuja. Meitä kokoontui noin kymmenen hengen porukka, ja edustettuina olivat Suomi, Ruotsi, Saksa sekä USA. Ei täällä siis ihan täysin suomalaisessa porukassa tulla opiskelemaan :) Huomenna selvinnee enemmän.

Bali Buddha

Tänään iltapäivällä koin ensimmäisen suuren vastoinkäymiseni, kun totesin Anssin kanssa, että nimenomaan reissua varten ostamamme Olympuksen µ-Tough 6020 -kameramme on rikki. Yhtenä hetkenä sillä sai otettua kuvia normaalisti, toisena ei. Tässä välissä kamera lojui pöydällä koskemattomana. Mitä siis tapahtui? Ei aavistustakaan. Lähin korjaamo Singaporessa - Kuitti ja takuulappu Suomessa. Ei hyvin mene! Ennen kuin hermostun lopullisesti ja heitän veden- ja iskunkestävän µ-Toughimme uima-altaan pohjalle, voisin kertoa teille Bali Buddhasta.

Bali Buddhan antimia

Bali Buddha sijaitsee Kerobokanissa noin 5-10 minuutin skootterimatkan päässä villaltamme ja se, mitä voin paikasta kertoa, tiivistyy hyvin sanaan "NAM". Se on pieni putiikki, josta saa tuoretta leipää, tuoreita leivoksia sekä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi paikan päälle voi jäädä erittäin maittavalle aamupalalle, joka pitää taatusti jokaisen vatsan täysinäisenä myöhään iltaan saakka. Esimerkkinä oheinen kuva!

Myytävät tuotteet ovat luomutuotantoa ja valikoima koostuu yleisestikin kaikesta terveellisestä. Esimerkiksi ruokailupuolen menusta löytyi lukuisia juomia erilaisiin terveysongelmiin, kuten yskään, flunssaan ja vatsavaivoihin. Sen sijaan lihatuotteita en bongannut listasta tai myymälän hyllyista ollenkaan... Ravintolan puolella on myös langaton wi-fi, joten halukkaat voivat syödä bagelinsa Internetin salojen ääressä.

Suosittelen!

Viikon kuulumisia

No niin, ensimmäinen viikko Balilla alkaa pikkuhiljaa olla pulkassa. Päivien kuluessa naapuruston pikkutiet ovat tulleet tutuiksi ja skootterilla ajo on jo hiukan varmempaa. Täysin ilman vastoinkäymisiä emme ole kuitenkaan selvinneet: yhtenä päivänä Anssin skootterista vuosi bensat jaloille ja seuraavana Annan skootterin startti, vilkku sekä jarruvalot lakkasivat toimimasta. Molemmista laitoimme heti viestin Ketutille, skootterivuokraajallemme, ja ei aikaakaan kun joku oli noutamassa menopelejä huoltoon tuhansien anteeksipyytelyjen saattelemana. Molemmat skootterit saimme toimivina takaisin heti seuraavana päivänä niiden noudosta :)

Koska emme vielä mielellämme ahtaudu skoottereilla vilkkaimmille teille, olemme käyneet taksilla lähialueen parissa isommassa ostoskeskuksessa. Discovery Mall Kutalla oli valtava, tosin ei palvellut ihan meidän tarpeitamme. Se sisälsi lukuisia kauppoja ja jopa merkkiliikkeitä, mutta hintataso (kiinteä) oli myös sen mukainen. Niinpä päädyimme kiertelemään sen ympärillä sijaitsevia katukauppoja, joista sai tingittyä ostokset paljon halvemmalla. Carrefour -ostoskeskus Sunset roadilla oli enemmän meidän makuumme, sillä hinnat olivat halvemmat ja valikoima mieluisampi. Lisäksi löysimme sieltä kauan metsästämämme uimapatjat! Voitteko uskoa, että tällaisessa turistipaikassa oli vaikeuksia löytää sellaisia?

Koko viikon ajan elämä Balilla on ollut erittäin leppoisaa. Olemme nukkuneet joka aamu noin kymmeneen ja viettäneet päivän vuoroin altaalla ja vuoroin terassilla. Illan hämärtyessä olemme pikkuhiljaa alkaneet etsiä ruokapaikkaa. Tähän rytmiin tottuneena olimme melko väsyneitä tänään, kun heräsimme aamu seitsemältä ja lähdimme etsimään reittiä Udayana Universitylle. Varhainen ajankohta oli välttämätön, sillä halusimme tietää, miten isot ruuhkat meitä on vastassa lukukauden alkaessa. Välillä liikenne näyttikin aika hurjalta: äiti olisi kuluttanut kenkänsä puhki ja äänensä käheäksi "jarruttaessaan" ja kiljuessaan, mikäli olisi kyydissä istunut :) Ja kaikkiin niihin "Varo, tuossa takana/sivulla/edessä/joka puolella on skootteri/auto" -huutoihin vastaus olisi (yllätys yllätys) ollut "Joo, mä näen."

Matkaan kului loppujen lopuksi noin 30 minuuttia, sillä ajoimme melko varovasti ja yliopiston lähellä käännyimme kerran harhaan. Veikkaan, että reittiin ja liikenteeseen tottuessa pääsemme perille noin 20 minuutissa. Suunnittelimme, että alustavasti lähdemme yliopistolle aina tuntia ennen luentojen alkua ja päivien kuluessa sitten sovitamme aikataulua sen mukaiseksi, mikä tuntuu sopivimmalta. Mitenköhän noihin varhaisiin aamuihin muka pitäisi tottua?! Jää nähtäväksi... 8)

Discovery Shopping Mall

Carrefour

Muutto takana

Tänään söimme hotellilla aamupalan, pakkasimme tavarat ja tilasimme taksin, sillä tarkoitus oli siirtyä kohti pysyvämpää majoitustamme. Hotellilta Villa Gilalle oli arviolta 5-10 kilometrin matka ja hintaa kertyi noin 3 euroa (34 000 IDR). Otimme ns. Blue bird -taksin ja pidimme huolen siitä, että kuski laittoi mittarin päälle. Mainittakoon, että samaa matkaa meille tarjottiin muilta tahoilta 100 000 IDR:n hintaan :)

Villa osoittautui erittäin mukavaksi paikaksi, ja lisäksi se oli paljon isompi kuin mitä kuvista olisi uskonut. Luulen, että jäämme tähän joulukuun loppuun saakka! Villalle saapuessamme meitä odotti 3 skootteria, jotka vuokranantajamme paikallinen ystävä oli hoitanut paikalle. Hintaa yhdelle skootterille tuli noin 70 euroa kuukaudessa (vuokra 50 e, vakuutus 20 e). Luulen(/tiedän!?!), että maksoimme niistä aivan liikaa, mutta toisaalta niiden vuokraaja oli erittäin avulias ja pääsimme hänen kanssaan opastetulle kiertoajelulle kaupungin ERITTÄIN vilkasliikenteisille teille. Jännitys oli kova, mutta kyllä tuo ajaminen alkoi pikkuhiljaa sujua. Varsinkin, kun oppaana oli kokenut kulkija. Kävimme hänen kanssaan mm. kypäräostoksilla (n. 10 e/kpl) ja pankkiautomaatilla. Nostoraja ilmeisesti vaihtelee automaateittain, mutta ainakin tänään näimme 1.000.000 tai 2.000.000 rajat.

Illalla kuuden jälkeen uskaltauduimme Kerobokanin kaduille ja päädyimme erittäin tunnelmalliseen ja hyvään Warung Bonita -ravintolaan Seminyakin alueelle. Söin Anthony Bourdainin tapaan häränhäntäkeittoa (Soup Buntut) riisin kera, ja ruoka oli nimestään huolimatta todella herkullista! Myös muut seurueen jäsenet olivat tyytyväisiä annoksiinsa.

Warung Bonita

Eipä tässä kai muuta tällä kertaa. Painelen nukkumaan ja suunnittelen herääväni seuraavaan päivään pulahtamalla virkistävälle uinnille omaan altaaseemme :)

Ps. Jäi muuten mainitsematta, että torakoihin ei olla täällä villassa törmätty (vielä), mutta sen sijaan meidän seiniä pitkin kipittelee noita samanlaisia pieniä liskoja, mitä näkyi hotellin terassillakin :)

Perillä!

Perille saavuimme eilen noin klo 15.10 paikallista aikaa ja tässä hiukan ensimmäisiä tuntemuksia:

- KUUMA!

- Kaoottinen liikenne, pieniä katuja ja iik, vasemmanpuoleinen liikenne!

- Ihanaa ;)

Matka taittui hitaasti mutta varmasti Amsterdamin ja Hong Kongin kautta. Kaksi viimeistä matkaa lensimme Cathay Pacificin koneilla ja kokemukset olivat varsin mukavat siitäkin huolimatta, että uni jäi vähäiseksi. Olen todella huono nukkumaan istualtaan, joten pitkät lennot ovat siinä suhteessa melko epämukavia. Muuten lento oli viihtyisä: hyvää ruokaa, hyvä palvelu, mahtavat viihdemahdollisuudet jne. Lentojen aikana taisin katsoa ainakin 4 elokuvaa ja pari CSI-jaksoa :) Elokuvavalikoima olikin todella laaja, mukana oli sekä uusia (esim. Date Night, Shrek 4 - Forever after) että vanhoja (mm. Pearl Harbor) julkaisuja. Mainittakoon, että HKG-DPS-välillä Anssin istuinpaikan audio-järjestelmä ei toiminut (videot kyllä muuten toimivat moitteettomasti) ja tästä hyvästä lentoemännät kohtelivat Anssia - ja samalla myös minua - kuin kukkaa kämmenellä :) Meillä olisi ollut mahdollisuus esimerkiksi saada ruoka ennen muita ja meille jopa varattiin ruokavaihtoehdoista haluamamme vaihtoehdot, jotta ne eivät vain pääse loppumaan ennen kuin kärryt pääsevät meidän kohtaan :) Lisäksi Anssi sai 5 USD:n etusetelin, joka on mahdollista käyttää paluumatkan tax free-ostoksiin.

Hotellimme (Hotel Vilarisi) oli varsin kelpo paikka, ennakko-odotuksista huolimatta. Kirjoittelen siitä tarkemmin tuonne Arvostelut-välilehden alle, mikäli jotakin kiinnostaa :) Aamupala (kuului hintaan) sisälsi tuoreita hedelmiä, paahtoleipää, paistettua kanaa ja riisiä. Kyllä siitä täyteen tuli!

Kirjoittelen myöhemmin taas lisää, nyt pitäisi lähteä vähän tutustumaan paikkaan! Tapasimme eilen pari muuta AE-vaihtaria, Essin ja Hetan, ja kävimme yhdessä syömässä eräässä saksalaisessa ravintolassa. Takaisin tullessamme onnistuimme jo eksymään tuonne sokkeloisille kaduille, tosin melko nopeasti pääsimme takaisin tutuille teille. Ehkä nyt valoisalla oppisi paremmin noita reittejä :)

Lähtö edessä!

Tässä sitä istuskellaan Helsinki-Vantaan lentokentällä kirjoittelemassa viimeistä merkintää Suomen kamaralta! Saavuimme Vantaalle Cumulus Airport -hotelliin jo eilisiltana ja tapasimme tullessamme rautatieasemalla Roosan ja Annan, tulevat Balin kämppiksemme. Hotelli saatiin 57 euron hintaan (yhteensä!) yeego.com-nettisivuston kautta ja hintaan kuului lentokenttäkuljetus sekä maittava aamupala jo viideltä aamulla.

Rinkan pakkaaminen oli erittäin stressaavaa puuhaa. Tavaramäärää joutui karsimaan todenteolla, ja siltikin rinkka jäi tilaan, jossa saumat tuntuvat ratkeavan liitoksistaan :) No, osa tavaroista jää luultavasti aikanaan tien päälle, joten ihan kaikkea ei tarvitse rehata takaisin Suomeen.

Tässä sitä pitäisi sitten valmistautua henkisesti noin vuorokauden mittaiseen matkustukseen. Toivottavasti saisi edes hiukan nukuttua, muussa tapauksessa ollaan varmaan ihan silmät ristissä perillä. Mutta mitäpä tuosta, sittenpähän se kaikki hauskuus alkaa 8)

Uutisia

Iltalehti uutisoi tänään Balin saarella sattuneista vesikauhuisten koirien aiheuttamista kuolemista. Olen saanut useita huolestuneita viestejä ystäviltä ja sukulaisilta, mutta voin kertoa tämän: ei huoleta! Rabbies-rokotuksia emme ole ottaneet eikä ole aikomusta kyseisen uutisoinninkaan jälkeen.

Vesikauhuiset koirat tappaneet 78 ihmistä lomaparatiisissa

Maalaisjärjellä selviää pitkälle, eli _EI_ mennä silittelemään kulkukoiria vaikka olisivat kuinka suloisia. Mikäli on huono tuuri ja saa pureman varovaisuudesta huolimatta, hankkiudutaan hoitoon sitten Balilla :) Mitä rokotusten loppumiseen tulee, niin toivotaan, että saavat niitä lisää. Mikäli ei, niin lähdetään sitten Singaporeen tai Australiaan piikille.

No panic, no worries 8)

-----

6.8.2010

Eräs Balille tuleva ilmoitti facebook-ryhmässämme näin:

"Lääkäri sanoi tänään, että eka satsi otetaan heti, toinen rokote viikon päästä ja kolmas noin 28 päivää ekan ottamisesta. Vika voidaan ottaa aikaisemminkin, teho säilyy. Hintaa kolmelle yhteensä 240 euroa Suomessa."

Huhhuh, mikä hinta...