Paluu arkeen

The use of travelling is to regulate imagination by reality, and instead of thinking how things may be, to see them as they are
- Samuel Johnson

Paluu Suomeen ja reilun 50 asteen lämpötilaero oli aika karua koettavaa, en suosittele! Kotiin palatessani ajattelin olevani vararikossa, mutta en tiennyt vararikosta vielä mitään ennen uutta sohvaa, sohvapöytää, mattoja, tv-tasoa jne jne jne! Onneksi sain uuteen kämppään asettumisen jälkeen palata suoraan töihin aikaisempaan työpaikkaani lähikaupan kassalle, joten kauaa ei tarvinnut elää vedellä ja näkkileivällä. Kesäksi tosin työkuviotkin muuttuvat, sillä siirryn DHL:lle toimistohommiin :)

Tarkoitukseni oli kotiinpaluun jälkeen kirjoittaa tänne vielä jonkinlainen loppuhuipennus parhaista paikoista ja vinkeistä Baliin liittyen, mutta totta puhuakseni olen ollut L A I S K A (ehkä vähän kiireinenkin) ja nyt kolmen kuukauden jälkeen en enää jaksa. Anteeksi ystävät hyvät, mutta oletettavasti Bali-blogeja on jo huomattavasti enemmän kuin silloin, kun itse hamusin kaikkea mahdollista tietoa kyseiseen saareen liittyen. Etteköhän te vinkkejä löydä :)

Lyhyesti ja ytimekkäästi voin todeta, että Bali oli kaikkea sitä mitä odotinkin sen olevan eikä vaihtoon lähtö kaduta tippaakaan!

---

The world is a book, and those who don't travel read only one page
- Saint Augustine

Eli asioista mielenkiintoisempaan ja kivempaan osuuteen: MATKAKUUMEESEEN! Kolme kuukautta Suomen kamaralla ja meinaan jo pakahtua innosta lähteä jonnekin. Vaihtoehtoisia kohteita lyhyehköille lomille ovat muun muassa Riika, Budabest, Amsterdam ja Rooma... niitä on lukuisia! Kuten rakas ystäväni Minna totesi, olisi helpompaa tehdä listaa niistä kohteista, joissa EI haluaisi käydä. Niitä ei ihan hirveän montaa tule mieleen.. Omaan pääkoppaani ei kertakaikkiaan mene jakeluun se fakta, että maailmassa on paljon ihmisiä, joita matkustaminen ei oikeasti kiinnosta. Miten se on mahdollista?! Siis että ei matkusta vaikka olisi varaa ja aikaa? Tai ei ole varaa, mutta ei silti edes haaveile matkustamisesta? Käsittämätöntä.

Viimeisimmistä innoituksista suurin on luultavasti Chicago -kuume. Vierailin kyseisessä kaupungissa ystäväni Irenen luona keväällä 2010, ja into päästä sinne uudelleen on korkea. Siispä ollaan Irenen kanssa tehty hiukan alustavia suunnitelmia kuumeen lievittämiseksi: Matkustan Chicagoon jälleen pariksi viikoksi syksyllä 2011, Halloweenin aikaan. Pitäähän se kunnon jenkkihalloween kerran elämässä kokea! Taitaa tulla melko alkoholi-, hyvä ruoka- ja hauskanpitopainotteinen loma (anteeksi äiti), mutta eipä sitä Ireneä ihan joka päivä näe ;)

Ei toki saisi innostua liikaa, sillä vielä ei ole ollenkaan varmuutta siitä, että reissu edes toteutuu.. Suurin syy tähän on lähinnä se, että en välttämättä saa parin viikon lomaa uudesta työstäni, joka jatkuu osa-aikaisena kesän jälkeen. Pidetään kuitenkin peukkuja! Olen nimittäin hiukan ehdotellut Anssille sellaista vaihtoehtoa, että lennämme ensin molemmat Amsterdamiin pariksi päiväksi, ja minä jatkan sitten Chicagoon ja Anssi takaisin Suomeen :) Anssilla kun on luultavasti töidensä puolestä vieläkin huonommat mahdollisuudet saada pari viikkoa lomaa (eikä taitaisi minun ja Irenen seuraa niin kauaa jaksaakaan...).

Niin.. eli pakko tyytyä toistaiseksi vain haaveiluun, mutta onhan sekin ihanaa :)

Irene & Ansku, Sears Tower 2010